Kuka? Kimmo Oivo, alias Skipe

Ikä? 53 vuotta

Asuinpaikka? Oulu

 

Olen Skipe, 53 -vuotias entinen ammattilaskija Oulusta. Vakavamman laskettelun aloitin jo 16- vuotiaana ensimmäisen polven ristisideleikkauksen jälkeen kun lopetin opiskelut onnettomuuden myötä ja ajattelin keskittyä lasketteluun yhden kauden.

No kausi venyi aika pitkäksi, vielä muutama talvi sitten laskupäiviä kertyi +100 talvessa… -80 ja -90 luku meni hiihdonopettajana Lapin keskuksissa ja eri lajitoimissa mm. Suomen-lumilauta ja -vapaalaskuliitossa. Vuosituhannen vaihteessa talvisin pysyväksi paikaksi muodostui Ranskan Chamonix missä asuin n. 17 talvea. Reissut uloittuivat myös naapurimaihin Italiaan, Sveitsiin ja kaukaisempiin kohteisiin kuten Kanadaan,Japaniin,Huippuvuorten kautta joka keväiseen Pohjois-Norjan ja Kilpisjärven päätös laskuihin. 35 vuotta laskemista 6kk kaudessa on jättänyt jäljet muistoihin, mutta myös kroppaan….

Koko urani ajan minua vaivasi jatkuva vammautumiskierre. Vasen polveni on operoitu 8 kertaa, oikea 5 kertaa, molemmat olkapäät operoitu, ranteet, nilkat, selkäranka, kylkiluut, aivotarähdykset… yhteensä operaatioita on n.20.
Vasempaan polven ristisiteet on korjattu 5 kertaa ja siihen on myös tehty osteotomia n.15 v sitten. Nyt polvi alkaa olemaan siinä kunnossa nivelrikkoineen, että nautittava laskeminen ja rakkaat kesäharrastukset, luonnossa liikkuminen lasten kanssa ja kalastusvaellukset alkoivat tuottamaan liikaa tuskaa.

Ainoaksi vaihtoehdoksi näytti tulevan tekonivel ja asiasta muutaman lääkärin kanssa keskustelu ei lämmittänyt mieltä, pystyisin kuulemma vielä ’nätisti’ kurvailemaan rinteessä. Ei, ei se ei riitä! Haluan nauttia lujavauhtisesta laskemisesta rinteiden ulkopuolella vapaasti kuten olen aina tehnyt!

Onneksi Oulun Pihlajalinnassa kuunneltiin toiveitani ja sain kuulla  Kir-Fix Oy:stä. Kir-Fix Oy:n Oulun edustajan avustuksella sain ensimmäisen polvituen testiin kaudelle 18/19 jolla laskin muutaman viikon Japanissa tammikuussa ja käytin lopulta tukea koko kauden ja myös kesällä. Positiivisen fiiliksen myötä päädyin hankkimaan täysin yksilöllisen hiilikuituisen tuen joka mahdollistaa nyt täysin harrastukseni, täysin kivuttomaksi polvea ei saa, mutta tukevuus minkä tuki antaa on uskomaton, se estää kaiken klapin, notkahdukset ja polven pettämiset mitkä ennen oli arkipäivää ja esti nautittavan harrastamisen tehden laskemisesta jopa vaarallista paikoissa missä kaatuminen tietää pahoja ongelmia….

Myös kesäiset kalastusvaellukset käsivarren erämaassa meni kuin nuorena poikana. Minun puolesta tekonivelleikkaus saa jäädä sitä tarvitseville, osaltani se siirtyy, ja kauas tulevaisuuteen.