Niko: Onnettomuus tapahtui skeitatessa, jota myös välillä harrastan. Tempusta laskeutuessani oikea polvi vääntyi sisäänpäin, ja polvilumpio meni kokonaan pois sijoiltaan. Tajusin jo tilanteessa, että nyt kävi pahasti. Olin kokenut pari vuotta aiemmin senkin, kun molemmat lumpiot menevät osittain sijoiltaan. Nyt tapahtui jotain paljon pahempaa.

Lääkärissä magneettikuvia ja polven tuomiota odottaessani olo oli toivoton. Kävin mielessäni läpi kaikki mahdolliset skenaariot. En ollut kuitenkaan valmistautunut siihen, että polvi pitäisi leikata.

Niko: Leikkausajan sain onnekkaasti jo viikon päähän. Minulle tehtiin uusi nivelside pitämään polvilumpiota paikallaan.

Mutta kun kuulin, että leikkauksesta toipuminen vaatisi kuuden kuukauden tauon scoottauksesta, olo oli aika haikea. Puoli vuotta tuntui todella pitkältä, sillä aikaisempien loukkaantumisten aiheuttamat tauot olivat olleet pisimmillään pari kuukautta.

Ainut lohtuni oli, että minulla olisi talvi aikaa kuntouttaa polvea. Parhaassa tapauksessa se olisi kesän alkaessa jo urheilukunnossa.

Edessä oli kuitenkin pitkä ja vaikea matka polvea fysioterapiassa kuntouttaen.

Niko: Heti loukkaantumisen jälkeen olin etsinyt netistä polvivamman kuntouttamiseen liittyviä artikkeleita. Niistä sain hieman toivoa. Ajattelin, että jos todella haluan selvitä tästä, minun pitää tehdä kaikkeni polven kuntouttamiseksi.

Alku oli vaikein. Pelkkä polven taivutuksen ja kävelyn aloittaminen tuntui todella vaikealta ja pitkältä prosessilta.

Niko: Pienet onnistumiset sekä edistyksen huomaaminen kasvattivat motivaatiota treenata yhä enemmän ja kovempaa. Motivaation ansiosta kuntoutus sujuikin hyvin.

Kuntoutusprosessissa minua auttoi paljon skeittaukseen ja lumilautailuun erikoistunut fysioterapeutti Matti Hänninen.

Matin tekemien treeniohjelmien ja rankan kuntoutuksen ansiosta pääsin kuin pääsinkin scoottaamaan jo toukokuun alussa. Pienillä askelilla aloittaen scoottaus alkoi tuntua jo kesän mittaan aika normaalilta.

Niko: Syksyllä 2021 osallistuin ensimmäistä kertaa scoottauksen maailmanmestaruuskisoihin Barcelonassa. En ollut kisannut loukkaantumisen jälkeen, joten edellisistä kisoista oli yli vuosi.

Polvi oli kuitenkin kuntoutunut niin hyvin, että tulin kisoissa toiseksi.

Tämä on yksi hienoimmista asioista, mitä olen saavuttanut scoottauksessa. Olen edelleen todella iloinen, että sain kuntoutettua polven riittävän vahvaksi, jotta tämä oli mahdollista.

Niko: Polvivammojen kuntoutus on aina pitkä prosessi. Saattaa kestää vuosia, että polvi alkaa toimia aivan normaalisti. Kuntoutus jatkuu minullakin edelleen, vaikka loukkaantumisesta on jo yli kaksi vuotta.

Viikoittaiset treenit ja hyvät alkulämmittelyt ennen scoottausta auttavat polviani pysymään hyvässä kunnossa.

Olen pystynyt scoottaamaan ja kisaamaan aika normaalisti, vaikka pientä takapakkia tulikin treenien jäädessä liian nopeasti pois. Nyt kuitenkin jo tiedän, miten polvi käyttäytyy missäkin tilanteessa, eikä kipuja ole enää ollut pitkään aikaan.