Niko Kylmälä

Nimeni on Niko Kylmälä, olen 19-vuotias nuori Vantaalta ja olen harrastanut scoottausta jo melkein puolet elämästäni, noin 10 vuotta. Scoottaus on temppupotkulautailua ja se on suomessa hieman yli 10 vuotta vanha laji. Olen siis ollut lajin kasvussa mukana melkein alusta asti.

Harrastuksesta on syntynyt minulle rakas elämäntapa ja se on todella tärkeä asia elämässäni. Olen päässyt scoottauksen avulla käymään useissa paikoissa ulkomailla sekä olen myös reissannut paljon ympäri Suomea. Lisäksi olen myös tavannut todella paljon uusia ihmisiä ja saanut monia hyviä ystäviä scoottauksen kautta.

Niin kuin tässä harrastuksessa on yleistä, minulle on kuitenkin vuosien varrella sattunut paljon loukkaantumisia ja vammoja scoottauksessa. Muutamia murtumia on sattunut ensimmäisinä harrastusvuosinani, mutta lähiaikoina minulla on ollut enemmän ongelmia nivelteni kanssa.

Ensimmäisen kerran minun vasen nilkkani vääntyi ja sen nivelsiteet revähtivät 2016 vuoden loppukesästä. Tämän jälkeen minulla oli taukoa scoottaamisesta noin kuukauden verran ja parin kuukauden päästä nilkka oli jo hyvässä kunnossa. Tämän jälkeen melkein kahteen vuoteen ei sattunut mitään pahempia loukkaantumisia, muuta kuin satunnaisia nilkan nyrjähdyksiä ja muuta ei niin vakavaa. Maaliskuussa 2018 kuitenkin onnistuin scootatessa tippumaan oikean nilkkani päälle, jolloin se vääntyi ja tiesin melkein jo suoraan, että sille tapahtui täsmälleen sama nivelsiteiden revähdys, kuin mitä aikaisemmin kävi vasemmalle nilkalle. Taukoa oli taas kuukauden verran ja kesällä se alkoikin olla taas kunnossa.

Epäonni kuitenkin seurasi minua vielä myöhemmin samana vuonna, kun loppuvuodesta 2018 minun molemmista polvista lähti polvilumpiot pois sijoiltaan sekä niitä paikallaan pitävät nivelsiteet revähtivät. Nämä sattuivat hieman yli kuukauden aikana toisistaan ja ensimmäinen tapahtui Englannissa kisaharjoituksissa sekä toinen vahingossa muussa yhteydessä. Seuraavat muutama kuukautta menivät taas pitäessä taukoa scoottauksesta ja polvia kuntouttaen. Pääsin taas scoottaamaan taas pariksi kuukaudeksi ja vihdoin uskoin, että nyt loukkaantumiseni olisivat ohi vähäksi aikaa. Toisin kuitenkin kävi ja toukokuun alussa minun vasemmasta nilkastani revähti nivelsiteet taas uudestaan, yli kahden vuoden jälkeen. Lääkärissä sanottiin, että nilkka oli jäänyt niin löysäksi edellisestä kerrasta, että revähdys tapahtui helposti uudestaan.

Taukoa scoottaamisesta oli taas pari kuukautta. Aloin olla jo toivoton ja mietin mitä minun pitäisi tehdä, jotta pystyisin scoottaamaan taas normaaliin tapaan. Olin jo aikaisemmin testannut monia eri nilkkatukia, joista mikään ei kuitenkaan ole ollut oikeasti hyvä sekä tarpeeksi tukeva. Olen myös käyttänyt urheiluteippiä nilkan teippaamiseen, joka on ainakin varma tapa pitää nilkka tarpeeksi tukevana, mutta nilkan teippaamisessa ja teippien pois ottamisessa oli aina oma operaationsa. Lisäksi teippirullien ostaminen tulee loppujen lopuksi aika kalliiksi, sillä yhdestä rullasta ei riitä kuitenkaan kovinkaan moneen teippaukseen.

Eräs fysioterapeutti kuitenkin päätyi suosittelemaan minulle Kir-Fix urheilutukiyritystä ja heiltä löytyviä nilkka- sekä polvitukia, jotka vaikuttivat juuri sellaisilta, mitkä voisivat auttaa minun ongelmiini. Päätin mennä käymään heidän myymälässään ja arvelukseni tukien laadusta osui oikeaan. Nilkka- ja polvitukia heiltä löytyi muutamiakin eri vaihtoehtoja, joten minulla oli varaa valita itselleni juuri sopiva malli tarpeitani varten. Tukien hyvä laatu perustuu juuri siihen, että ne on suunniteltu tiettyjä tapauksia varten, kuten nilkkatuissa pitämään nilkan mahdollisimman tukevana vääntymisiä varten.

Tukien käyttöönoton jälkeen olen pystynyt taas harrastamaan scoottausta samalla tavalla kuin ennenkin, eikä minun ole tarvinnut pelätä nilkkojen tai polvien vääntymisen puolesta. On jotenkin hullua miettiä edes näiden kaikkien loukkaantumisien määrää ja siksi olenkin iloinen, että sattumusten kautta päädyin löytämään minulle juuri sopivan ratkaisun scoottaamiseni jatkumiseen!