Jottei mukuloistamme kasvaisi sohvaperunoita
LIITU 2018 -tutkimuksen mukaan liikunnan merkityksellisyys on vähentynyt 11─15-vuotiailla. 11-vuotiaista 41 % liikkuu suositusten mukaisesti, 15-vuotiaista enää 10 %.
Meistä aikuisistakin kolmasosa nököttää ruudun äärellä yli kolme tuntia vapaa-ajastaan ja liikkuu selvästi alle suositusten. Rankan työpäivän jälkeen houkuttelee sohva ja some, ei hikilenkki harmaassa säässä.
Keskiverron suomalaisen etusormi vaeltaa puhelimen näytöllä satoja kilometrejä vuodessa. Miten noita kilometrejä saisi jaettua vähän muillekin ruumiinosille?
Tässä blogiartikkelissa on asiantuntijoiden vinkkejä lasten liikuntaan sekä ruokareseptejä liikunnalliselle lapsiperheelle.
Mutta lapsi ei elä pelkästä leivästä ja liikunnasta, vaan myös mielikuvituksesta. Ruokiin ja joogaan onkin liitetty satu, jolla saat lisää mielenkiintoa uusien makujen ja liikkeiden kokeiluun.
Paljonko lapsen ja nuoren pitäisi liikkua?
Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntasuositukset pähkinänkuoressa 7–17-vuotiaille:
- Vähintään tunti päivässä monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikuntaa yksilölle sopivalla tavalla, esim. kävely ja pyöräily. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaan oloa tulisi välttää. Liikunta voi kertyä useista hetkistä päivän aikana. Vähäinenkin liikunta on hyödyksi, vaikka suositus ei joka päivä täyttyisikään.
- Monipuolisuus edistää liikuntataitojen kehittymistä.
- Vähintään kolme kertaa viikossa rasittavaa (eli hengästyy ja tulee hiki) sekä lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista.
- Myös liikkuvuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Liikkuvuutta lisäävät venyttely ja voimistelu.
Haastattelimme Tapio Erholtzia, joka pitää Helsingissä koko perheen liikuntasalia (www.hmac.fi). Salilla on kokemusta lasten, nuorten ja perheiden liikuttamisesta vuodesta 2007.
Erholtz on selkeästi havainnut, että lasten painoindeksi on kohonnut sekä liikkuvuus ja koordinaatio heikentynyt.
Tapio Erholtzin ajatuksia, miten lapset saadaan liikkumaan
Lapsi liikkuu, jos vanhemmat tai kaverit liikkuvat
Vanhempien suhtautuminen lapsen liikkumiseen on merkitsevä. Kodeissa, joissa vanhemmat liikkuvat, liikkuvat usein myös lapset. Kaverit ovat tärkeitä. Niin liikkumisen kuin somettamisen ja pelaamisenkin avulla lapset ovat ennen kaikkea yhteydessä kavereihinsa.
Liikkumisen kynnys matalaksi
Valitettavaksi liikunta mielletään hyvin usein kilpaurheiluksi. Treenataan, mennään kisoihin ja ehkä odotetaan menestystä. Mutta kaikille ei sovi pelkkä menestyksen tavoittelu, vaan sosiaaliset kontaktit ja itsensä kehittäminen riittävät. Joillekin sopivat joukkuelajit, joillekin yksilölajit. Nämä eivät ole kuitenkaan toisiaan poissulkevia liikuntamuotoja.
Onnistumisen tunnetta ja kehuja
Tietokonepelit ja some tuottavat nopeita palkintoja – kuten liikuntakin! Onnistumisia olisi hyvä tulla erityisesti ensimmäisillä harjoituskerroilla. Kehittyminen vaatii aina harjoittelua, mikä tarkoittaa niin onnistumisia kuin epäonnistumia. Ilmapiirin pitää olla sellainen, ettei lasta nolata.
Tapion ensimmäinen pointti on kaiken avain: liikunta tarttuu.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä
Suhde liikuntaan periytyy vanhemmilta lapsille, esimerkin ja roolimallin voimalla. Liikunta sujahtaa elämäntavaksi helpoiten, kun sen punoo osaksi koko perheen arkea jo varhain. Silloin liikunta on osa elämää – ei erillinen osa – ja siitä tulee merkityksellistä.
Liikkuvien lasten kasvattamiseen tarvitaan kylä. Lasten liikunta on koko yhteiskunnan asia. Matalan kynnyksen liikkuminen, kerhotoiminnan kehittäminen, valtion kohdennettu tuki harrastustoimintaan ja koko kylä kasvattaa -tyyppinen mentaliteetti ovat esimerkkejä, joilla yhteiskunta voi edistää lasten liikkumista.
Liikunnanopettaja Mikko Puhakan laskelmien mukaan liikkumattomuus maksaa 3–7 miljardia euroa vuosittain. Kirkkonummen kokoisessa kunnassa se tekee noin 1300 €/asukas eli 50 miljoonaa euroa vuodessa.
Jokainen perhe voi olla osana muutosta. Lähtekää liikkumaan ja kokeilemaan erilaisia liikunnan muotoja yhdessä! Toivomme, että sait tästä artikkelista ideoita liikunnan lisäämiseen koko perheessä.
Hyvä hetki kannustaa kokeilemaan liikuntaa on esimerkiksi silloin, kun läksyjen teko tökkii. Pienikin kävelylenkki tuo puhtia pääkoppaan ja läksyt on nopeammin tehty. Nuorta voi motivoida harrastamaan liikuntaan se, että pääsykokeissa voi olla liikunnallisia testejä ja monissa ammateissa on etua liikunnallisesta asenteesta.
Ideoita lapsen liikunnaksi:
- Pihapelit: hipat, piiloleikit, purkkis, kirkonrotta
- Katusäbä, jalkapallo, frisbeegolf
- Katuliidut, hyppynarut
- Skoottaus, skeittaus, rullaluistelu ja parkour
- Retkeily, metsäkävelyt, rekkaspottaus
- Majan rakentaminen, rosvo- ja poliisileikit, keppihevosleikit
- Trampoliinilla hyppely, keinuminen
- Juokseminen, kävelylenkki, portaat, tanssi, satujooga
- Uinti ja vesileikit
- Pyöräily
- Talvella hiihto, luistelu, laskettelu ja mäenlasku
Kir-Fix on tehnyt yhdessä joogaopettaja Kirsi Kankaanpään kanssa kaksi joogaa:
- Satujooga https://vimeo.com/551852562 / Tarina perustuu Arto Ukko Hämäläisen Pikkunoita-satuun
- Jooga somettajille ja pelaajille https://vimeo.com/551843191
Kirsi Kankaanpää on palautumisvalmentaja ja joogaopettaja, jolla on Villa Mandalassa käydyn joogaopettajakoulutuksen lisäksi useita lisäkoulutuksia joogan opettamiseen, muun muassa yin-joogan, lasten- ja perhejoogan sekä äitiysjoogan koulutukset. www.energiaaarkeen.fi – Joogaa Ihan Kaikille Suomi.
Ruokaa liikkuvalle lapselle
Liikkuva lapsi tarvitsee kunnon eväät. Keittiömestari Juho Hämäläinen on suunnitellut ajan hermolla olevat ruokareseptit liikunnalliselle lapsiperheelle.
Sadut on kirjoittanut Arto Ukko Hämäläinen.
Taikametsän reseptejä
Reseptit: Juho Hämäläinen
Sadut: Arto Ukko Hämäläinen, www.valotalo.fi
Taikametsä on aivan lähellä, ja sinne on helppo mennä. Siellä on aina kivaa.
Taikametsän asukkaat rakastavat herkullista, terveellistä ruokaa. He touhuavat mielellään keittiössä ja kutsuvat sitten ystävänsä syömään. Mitähän hyvää padassa tänään pörisee?
Tutustutaanpa ensin Taikametsään ja sen kolmeen ystävykseen!
Pikkunoita ja Pipsa
Taikametsän on luonut Pikkunoita. Hän on seitsemän vuotta vanha, on aina ollut seitsemän vuotta vanha. Hän on valtava viisas noita, joka on saanut Taikametsän Wautsiwau-palkinnon, koska haluaa aina auttaa muita.
Hän osaa taikoa. Kerran Pikkunoita taikoi lentävän luudan, jolla voi ihan oikeasti lentää. Heti syntymänsä jälkeen luuta marssi peilin eteen ja ihasteli itseään.
– Oooo, mikä peli mä oooon! se sanoi itseään rakastaen. Siitä saakka sen nimi on ollut Ooppeli.
Pikkunoita asuu valkoisessa perunakellarissa. Se on maalattu valkoiseksi riisivellillä. Kerran hän ajatteli, että kaveri olisi kiva. Hän piirsi perunakellarin seinään paperinuken ja sanoi taikasanat ”Nyt on aika, tehdä pikku taika” ja poks! seinästä hyppäsi neljävuotias Pipsa ja alkoi heti marmattamaan, että mulla on nälkä.
Pikkunoita ja Pipsa asuvat yhdessä valkoisessa perunakellarissa.
Pökä
Pökä on melkein peikko. Hänellä on valtavasti karvoja ja isot silmät. Mutta Pökällä ei ole häntää eikä peikonlehtikorvia. Pökä juoksee valtavaa vauhtia, melkein kahtasataa.
Pökä on valtavan iso ja kiltti. Kerran hän löysi ihanan kallionseinän, jossa kasvoi paljon vihreätä sammalta. Pökä rakastaa sammalta ja niinpä hän alkoi syödä sitä sammalta. Hän söi ja söi. Pian sammal kuitenkin loppui. Pökä maistoi sammaleen alla ollutta kalliota ja voi jee! Sekin maistui sammaleelta ja Pökä söi sitten kalliota. Söi jotain sata vuotta ja sitten hän huomasi syöneensä kallioon luolan. Pökä tykkäsi luolasta ja päätti muuttaa asumaan siihen. Pikkunoita sanoo Pökää hassuksi, koska Pökä on hassu.
Mutta nyt onkin jo nälkä. Onneksi Pökä on jo laittanut paistinpannun kuumenemaan!
Klikkaa ja katso reseptit:
Tattarichoco-aamupalaryynit
Tattarichoco-aamupalaryynit
400 g tattaria
40 g kookosrasvaa
40 g tummasuklaata
2 rkl hunajaa
0,5 tl vaniljasokeria
Paahda tattareita pannulla (laita tattareita vain sen verran kerrallaan, että pannun pohja peittyy) kunnes ne ruskettuvat ja turpoavat hieman. Ota pois pannulta, lisää joukkoon kaneli ja vaniljasokeri, sekoita.
Laita uuni lämpenemään 140 asteeseen. Sulata kattilassa kookosrasva, lisää sekaan suklaa ja hunaja, sekoita tasaiseksi massaksi. Lisää massa tattarien joukkoon ja sekoita. Levitä tasaiseksi leivinpaperille ja paahda uunissa noin 15 min välillä sekoittaen lastalla, etteivät reunat pala.
Pökä paistaa tattarichocon
Tänään on pikkuisen suklaan makuinen päivä. Pökä päätti pyöräyttää maukkaan tattarichocon. Kallioluolan keittiössä hyräilee iloinen peikko.
– Tsuippa duida… tosta mä nappaan paistinpannun, paan sen liedelle ja tosta pussista tuikkaan tattarisuurimot siihen pörisemään.
Reseptikirjaa Pökä ei tarvitse, koska hän oli – jotain sata vuotta sitten – nähnyt keittiömestari Juho Hämäläisen tattarichocon reseptin. Jokainen Pökän näkemä asia tallentuu heti mielikuvituskansioon. Siellä on valtavasti kuvia ja reseptejä. Se on aina saatavilla Pökän vasemman korvan oikealla puolella.
Pian alkavat tattarisuurimot pöristä Pökälle. Hän nyökyttää karvaista päätään Tattareille.
– Tattis tattarit, ai että on vähän niinku yksinäinen olo? Joo mä tuon teille kavereita, ku ei oo aina kiva olla yksin.
Pökä kaataa tattarit kulhoon ja hakee kaapista kaverit. Kameli Kanelin, Varis Vaniljaa ja Sorsa Sokeria. Sekoitti ystävät sekaisin kulhossa.
– Ai niin, se uuni pitää nyt laittaa lämpenemään 140 asteeseen. Pökällä on silmät kiinni ja hän katsoo reseptikirjaa. Mielikuvitusta katsotaan mieluummin silmät kiinni. Pökä näki reseptikirjan ohjeen ja siinä luki: ”Sulata kookosrasva ja lisää suklaa ja hunaja. Sekoita massa tasaiseksi. Lisää massa tattariseoksen joukkoon.”
Mielikuvitus on siitä kätevä, ettei se paina ollenkaan ja on aina mukana.
Pökä kaatoi seoksen uunipellille leivinpaperin päälle ja laittoi tattarichocon uuniin. Ihanasti alkoi herkku paahtua uunissa. Sillä aikaa Pökä joi kaikessa rauhassa sammalsimaa, se on Pökän herkkujuoma.
Sekoita ainekset ja heitä huiviin!
Pipsan voimajuomapirtelö
Pipsan voimajuomapirtelö
Pipsan voimajuomapirtelö on mukava tehdä yhdessä lasten kanssa. Koko porukalle hanskat käteen ja nokkosjahtiin!
1 pss suomalainen Kuningas Marjasekoitus (250 g, mustikka, mansikka ja vadelma)
½ rkl intiaanisokeria
1 l kauramaitoa
0,5 l tuoreita pieniä nokkosia
2 rkl sokeroimaton luomumaapähkinävoi.
1 banaani
Kerää pienehköjä nokkosia varsineen hanskat käsissä. Pese nokkoset ja laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja aja smoothieksi. Voit säilöä smoothien välipalaksi lasipurkeissa. Ravista vielä ennen nauttimista, jos smoothie on kerrostunut.
Pipsa pyöräyttää pirtelön
Taas oli Pipsalla nälkä. Hyvä asia on, että sille tunteelle voi tehdä jotain. Pipsa rakastaa yli kaiken pirtelöä. Pipsa on pirtelötaivaan prinsessa. Pipsa päätti tehdä pirteän pirtelön.
Taikametsän ruokia voi tehdä ajatuksen avulla. Ensin ajatellaan mitä tekee mieli ja sitten ajatellaan reseptiä. Kaikki ohjeet ruokiin ovat Taikametsän asukkailla valmiina mielikuvituksessa ja sieltä löytyi myös Pipsan ajattelema voimajuomapirtelö.
Ensin Pipsa laittoi hanskat käteen, saappaat jalkaan ja meni ulos. Taskussa hänellä oli pikkuinen pussi ja sakset. Perunakellarin aurinkoisella puolella kasvaa pieniä nokkosen alkuja. Pipsa meni rallattaen sinne ja kysyi:
– Saanko kerätä pikkuisen nokkosia pirtelöön.
Nokkoset tulivat mielellään Pipsan pirtelöön, koska Pipsa oli kysynyt ensi luvan. Hän keräsi puoli litraa pussiin ja kipitti iloisena perunakellariin takaisin. Nokkoset hän pesi ja laittoi tehosekoittimeen.
Taikametsän ruokakauppa on aina auki ja sieltä on helppo ostaa. Riittää kun ojentaa käden ja ajattelee mitä haluaa. Pipsa ajatteli Kuningas Marjasekoitusta ja ojensi käden. Siihen ilmestyi 250 g pussi ihania marjoja, mustikkaa, mansikkaa ja vadelmia. Hän kaatoi nekin tehosekoittimeen.
Hyvällä maulla tehty pirtelö maistuu hyvälle. Siksi Pipsa laittoi vielä puoli ruokalusikallista intiaanisokeria, yhden litran kauramaitoa, kaksi ruokalusikallista luomumaapähkinävoita ja yhden banaanin blenderiin. Makumaailma alkoi syntyä tehosekoittimen äänen säestämänä.
Pian oli Pipsalla melkein valmista pirtelöä, ei tarvinnut muuta kuin laittaa se lasipurkkiin jäähtymään jääkaappiin. Pian oli ihana nami valmiina.
Taikametsän Juureva Lasagne
Taikametsän Juureva Lasagne
1,5 kg naurista
200 g keltasipulia
90 g voita
2 valkosipulin kynttä
2 prk (370 g) tomaattimurska (yrtti)
5 dl vettä
60 g tummaa soijarouhetta
90 g paseerattua tomaattia
2 kpl Reformi-kasvisliemikuutio
10 g soijakastiketta
Suolaa
Mustapippuria
Valkokastike
70 g riisijauhoa
70 g voita
1 l punaista luomumaitoa
1 kasvisliemikuutio
175 g Emmental-raastetta
Jauhettua muskottipähkinää
Kuori nauriit ja viipaloi 0,5 cm paksuisiksi levyiksi. (Leikkaa jostain reunasta pala pois niin pysyy paremmin pystyssä leikatessa). Laita viipaloidut nauriit syrjään. Kuutioi sipulit ja valkosipulit. Laita pannulle 90 g voita ja kuullota sipulit. Lisää pannulle tomaattipyree ja paseerattu tomaatti. Paista hetki ja lisää vesi, kiehauta. Lisää pannulle 2 liemikuutiota, soija ja soijarouhe. Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen.
Laita kattilaan voi sulamaan, kun voi on sulanut lisää joukkoon riisijauho ja sekoita tasaiseksi. Kypsennä 2 minuuttia sekoittaen. Lisää joukkoon maito ja vispilöi kastike tasaiseksi, lisää liemikuutio ja muskotti. Kypsennä kunnes sakenee ja lisää juusto. Kastike on valmis, kun juusto on sulanut.
Lado ainekset vuokaan näin: laita pohjalle tomaattikastiketta ja valkokastiketta ja peitä sitten kastikkeet naurissiivuilla. Jatka näin, kunnes kaikki naurislastut on käytetty ja laita päälle loppu tomaattikastike ja juustokastike. Paista noin yksi tunti. Nauti tuoreen korianterin kanssa!
Vaikka söisit tätä juustoa ja voita sisältävää lasagnea komeankin annoksen, et tarvitse pidempää vyötä. Yhdessä annoksessa on vain noin 300 kaloria.
Juhlat Juurevalle Lasagnelle
Ilmassa väreilee ihanaa jännitystä. On tulossa Taikametsän suuret juhlat. Taikametsän asukaat kokoontuvat aina yhteen, kun jollakin asukkaalla on asiaa. Nyt oli Pietro Palokärki kutsunut väen koolle ja kertonut haluavansa maistaa Juurevaa Lasagnea, mutta Pietro ei kyennyt tekemään sitä itse, koska siinä tarvitaan käsiä. Pietro on lintu.
Niinpä Taikametsän väki päätti järjestää Juurevalle Lasagnelle juhlat, jossa tarjoillaan Juurevaa Lasagnea. Juhlan tärkeilijäksi valittiin Pietro Palokärki, koska hän oli keksinyt juhlimisen aiheen. Tärkeilijä saa aloittaa ruokailun. Pikkunoita, Pipsa ja Pökä saivat kunnian valmistaa Juurevan Lasagnen.
Ensin napattiin neljä naurista, jotka painoivat yhteensä 1,5 kiloa. Pökä kuori ne ja siivutti ohuiksi siivuiksi. Vaikka Pökällä oli isot karvaiset kädet, oli hän näppärä nauriiden kanssa.
Pikkunoita pilkkoi sipulit, keltaisia ja valkoisia, kumpiakin 2 kappaletta ja laittoi ne paistumaan pannulle, jossa oli reilusti voita.
Pipsa rallatteli ja avasi yhden paseerattua tomaattia sisältävän purkin ja kaksi tomaattimurskapurkkia.
– Tiiätkö, mikä ero on tomaattimurskalla ja paseeratulla tomaatilla? kysyi Pipsa pikkunenä pystyssä tietämisen merkkinä.
– Joo, mä tiiän, toinen on isossa purkissa ja toinen pienessä, sanoi Pökä nauriiden luota.
– Höpö höpö, sä et tiiä. Paseerattu on sileetä tomaattisosetta ja tomaattimurska on karkeeta, valisti Pipsa ja kaatoi kaikki purkit sipulien päälle pannulle ja laittoi uunin lämpenemään 150 asteeseen.
Pikkunoita hämmensi ja lisäsi pannulle puoli litraa vettä, 60 grammaa soijarouhetta, pari luomukasvisliemikuutiota ja lorauksen soijaa, pikkuisen suolaa ja mustapippuria. Perunakellarin keittiöön levisi ihana ruuan tuoksu.
Pökän vuoro oli tehdä valkokastike. Hän sulatti 70 grammaa voita kattilassa ja lisäsi riisijauhoa saman verran ja sekoitti ne tasaiseksi. Muutaman minuutin kypsyttelyn jälkeen hän kaatoi luomumaidon kattilaan ja vatkasi vispilällä keitoksen tasaiseksi. Pian alkoi kattila porisemaan ja Pökä lisäsi liemikuution ja jauhetun muskottipähkinän.
Keitto alkoi muuttumaan kastikkeeksi. Pökä laittoi lopuksi juustoraasteen kattilaan ja sekoitti kauhalla hiljalleen.
Lasagnen teon hauskin vaihe on uunivuoan täyttö. Jokainen sai laittaa oman kerroksen. Pipsa laittoi ensin tomaatinvärisen kerroksen ohuelti uunivuoan pohjalle. Pikkunoita kaatoi valkokastiketta saman verran päälle. Pökän vuoro oli asettaa nauravat nauriit kauniiksi kerrokseksi seuraavaksi. Taas oli Pipsan vuoro maalata tomaatilla, Pikkunoidan valkokastikkeella ja Pökän nauriilla. Pian olivat kerrokset valmiina ja Pipsa kaatoi loput kastikkeet nauriiden päälle.
Uunivuoka oli painava. Pikkunoita pyysi Pökää laittamaan vuoan uuniin, koska Pökä oli valtavan voimakas. Pökä oli niin voimakas, että olisi pystynyt nostamaan koko maapallon ilmaan, jos siinä vaan olisi ollut kahvat.
Uuni paistoi Juurevan Lasagnen tunnissa valmiiksi, ja sen jälkeen ystävykset lähtivät yhdessä viemään juhlaruokaa ruokajuhliin. Taikametsänväki oli jo odottanutkin Juurevaa Lasagnea ja juhlatuoksua.
Taikametsän tähtisadehedelmäsalaatti
Taikametsän tähtisadehedelmäsalaatti
6 mansikkaa
2 kiiviä
1 Biona-mangopurkki
2 dl cashewpähkinöitä
1 rkl hunajaa
chiansiemeniä ripaus
Laita valmiiksi leivinpaperi, paahda pähkinöitä ja lisää joukkoon hunaja. Kumoa pähkinät leivinpaperille ja anna jäähtyä. Kuutioi mango ja loput hedelmät rasiaan, kaada joukkoon osa mangon mehusta. Laita jääkaappiin odottamaan käyttöä ja kruunaa paahdetuilla pähkinöillä!
Pikkunoidan tähtisade
Aika usein Pikkunoita haluaa luoda semmoista suuhunpantavaa, että se tuntuu taivaalliselta. Semmoinen ruoka on tehty iloisella mielellä ja se maistuu ihanalta.
Tänään hän luo jotain aivan mahtavan hyvää.
Pikkunoita laittaa silmät kiinni ja etsii mielikuvitusmapin sivun sata ja sata, sieltä löytyy resepti Taikametsän tähtisateelle.
Siihen tarvitset 6 kpl mansikoita, 2 kpl kiiviä, 1 purkin Biona-mangoa, 2 dl cashewpähkinöitä, 1 rkl hunajaa ja ripauksen chiansiemeniä.
Seurataan nyt Pikkunoitaa ja istutaan taikapienenä hänen olkapäälleen. Tästä näkee hyvin.
Ensi hän laittaa paistipannulle pähkinät ja paahtaa niistä pikkuisen ruskeita.
Sitten hän laittaa puurolusikallisen hunajaa pannulle ja ai että… mahtava sihinä ja tuoksu tulee Perunakellarin keittiöön. Ihan hetken Pikkunoita hämmentää tuoksuvaa seosta puulastalla ja sitten hän siirtää pannun jäähtymään.
Sopivan kokoisessa kipossa, jossa on mehiläisen kuva, on jo valmiiksi 6 mansikkaa leikattuna kahtia. Pikkunoita kuorii kiivit ja pilkkoo ne mansikoiden päälle. Mangopurkista kuuluu Honolulun aloha-laulua, koska mangot tietävät pääsevänsä pian muiden kanssa sopivan kokoiseen kippoon. Pikkunoita luiskoi mangot kippoon ja kaatoi osan mehusta myös sinne. Kipon hän laittaa jäähtymään jääkaappiin.
– Nyt on aika, tehdä pikku taika, mumisi Pikkunoita ihan hiljaa ja alkoi taikoa. – Taivaan tähdet tuikkii ulkona avaruudessa, meidän ilo on kaveruudessa. Taion Taikametsän väen tänne juhlimaan Tähtisadetta, näen käen, kyyn, sepelkyyhkyn, mursun ja marsun, kurjen ja kurpan, lentävän tänne.
Kohta alkaa pihalta kuulua eläinten iloista kaklatusta. Pökä ja Pipsakin ovat tulleet auttamaan Pikkunoitaa, joka ottaa sopivan kokoisen kipon jääkaapista ja laittaa paahdetut hunajapähkinät hedelmien päälle. Juhlat voivat alkaa.
Ihmetteletkö, miten sopivan kokoisesta kiposta riittää kaikille tähtisadeherkkua?
Koska kippo on sopivan kokoinen, siitä riittää kaikille.
Taikametsän tandemleivät (Klak klak -kalkkunaleivät)
Taikametsän tandemleivät (Klak klak -kalkkunaleivät)
3 savukalkkunaviipaleita
½ tomaatti
1 rkl kurkkusalaattia
1 tl bbq-kastiketta
½ rkl majoneesia
½ hienonnettua kevätsipulia
½ pallomozzarella
Laita leivänpuolikkaat pöydälle ja laita toiseen puolikkaaseen majoneesi ja toiseen 1 rkl kurkkusalaattia.
Kuutioi tomaatti, kalkkuna ja suikaloi sipuli. Laita kalkkuna kurkkusalaatin päälle, tomaatti ja sipuli majoneesin päälle.
Laita kalkkunan päälle vielä mozzarellaviipaleet. Laita vielä 1 tl bbq-kastiketta. Käännä puolikkaat yhteen ja tiivistä leipää painamalla hieman. Leikkaa terävällä veitsellä kulmasta kulmaan. Nauti tai laita odottamaan jääkaappiin nälkäisiä suita.
Kir-Fixin savukirjolohileipä
Kir-Fixin savukirjolohileipä
Suositaan kotimaista sekä kaloja, joiden alkuperä on hyvin tiedossa.
100 g savustettua suomalaista kirjolohta
3 cm pätkä kurkkua
1 rkl tuorejuustoa
1 rkl majoneesia
Tuoretta tilliä
Jaa leipä kahteen kanteen. Lisää toiseen kanteen tuorejuustoa ja toiseen majoneesia. Riivi lohta majoneesin leivälle ja kurkkua tuorejuustoleivälle. Tupsauta tillit väliin ja lyö leipä yhteen! Paina vähän ja leikkaa. Tämä leipä ui kaapista karkuun äkkiä!
Taikametsän tandemleipä-Taputukset
Pökän mielestä sana ”tandem” ei ole metsän kieltä ja siksi hän mökötti.
–Tan ja tem, hööö, mä en tajuu, mitä ne on ja miksi meidän pitäs niille taputtaa?
Joka kesä Taikametsässä on Taputukset. Taikametsän väki valitsee aina vappuna aiheen taputukselle. Se voi olla ihan mitä vaan. Viime vuonna taputettiin Tillitukoille ja siitä Pökä tykkäs. Tillitukot ovat melkein ukkoja ja vaikka ne ovat pieniä ja sieviä. Tillitukot asuvat Taikametsän Taikinavuorella.
Pipsa malttoi selittää niin hitaasti, että Pökäkin ymmärsi.
– Ne ovat Pökä-rakas leipiä. Tan tarkoittaa kalkkunaleipää ja dem lohileipää. Tänä vuonna me saamme taputtaa aivan ihanat leivät tuoreeksi ja terveeksi, sitten me syödään ne.
– Aha, no nyt mä tajuun, joo ai ku kiva taputtaa leipiä, jos sitte saa syödä ne, sanoi Pökä iloisena.
Tänä vuonna päätettiin taputtaa Klak klak -kalkkunaleivät ja Kir-Fixin savukirjolohileivät.
Kaikki Taikametsän asukkaat auttoivat ja toivat tandemleipiin ainekset, paitsi konstaapeli Kaappi. Hänen vaimonsa, Hertta, oli kieltänyt. Konstaapeli Kaappi on hyvä poliisi, mutta aivan mahdoton leivän taputtelija.
Leivät oli leiponut Taikametsän Mielikki. Paljon oli pieniä ja isoja käsiä auttamassa leipien teossa.
Klak klak -kalkkunaleivän siivut jaettiin ensi kahteen pinoon. Toisen pinon leipiin laitettiin majoneesia ja toisen pinon leipiin kurkkusalaattia.
Kerkon Kettu auttoi pilkkomalla tomaatit pieniksi kuutioiksi ja silppuamalla sipulit. Pipsa laittoi ne majoneesilla voideltujen leipien päälle. Pökä laittoi oikein varovaisesti viipaleen savukalkkunaa kurkkusalaattileipien päälle ja siirsi leivät Kaarina Rautaleiviskän eteen, hän oli tullut auttamaan Metsänväkeä leivän Taputtelujuhlaan. Hän oli töissä Metsähallituksen veroviraston anto-osaston varaletkun apupumppuna. Se oli tärkeä virka, ainakin Kaarinan mielestä.
Kaarina laittoi savukalkkunan päälle pikkuisen mozzarellajuustoa ja teelusikallisen barbeque-kastiketta. Leivät käännettiin päällekkäin niin että niistä tuli tuplaleipiä.
Kir-Fixin savukirjolohileivän leivät jaettiin taas kahteen pinoon ja toisen pinon leivät voideltiin tuorejuustolla ja toisen pinon leivät majoneesilla. Savulohi laitettiin majoneesin päälle ja tuoreesta kurkusta leikatut siivut tuorejuuston päälle. Vielä pikkuisen tilliä leipien väliin ja siivut laitettiin päällekkäin. Nyt oli leivät valmiita taputeltaviksi.
Metsänväen pormestari, Epru Sika aloitti juhlapuheen, jota kukaan ei halunnut kuunnella ja siksi kaikki alkoivat taputtaa ennen kuin Epru Sika oli kerennyt avaamaan suutansa.
Juhlat alkoivat ja jokainen sai taputtaa oman leipänsä ihan varovaisesti ja leikata sen kolmioleiväksi. Toiset laittoivat leivät vielä hetkeksi jääkaappiin, mutta Pökä ahmaisi omansa heti.
Ja vielä jälkkäriksi PIRTELÖÄ, koska se tekee Pipsan onnelliseksi.
Pirtelötaivas
Mäntyjen rungoissa leikki auringon lämpöinen valo, ja kuusien alla satumetsän sininen varjo. Metsässä tuoksui kuusenkerkiltä ja kielonkukilta. Tänään on varmasti kesän kuumin päivä.
Punainen polkupyörä rullasi loivaa alamäkeä. Se oli melkein uusi ja siinä oli kori edessä. Etukorissa oli paketti. Polkupyörää ohjasi nutturapäinen nainen, joka hyräili ääni täristen kuoppien tahdissa.
Hän oli neiti Kaarina Rautaleiviskä. Hän oli töissä Metsähallituksen veroviraston anto-osaston varaletkun apupumppuna. Metsänvaltuusto valitsi joka kevät yhden henkilön, joka voitti ”Vautsi vau”-tittelin vuodeksi.
”Vautsi vau” -tittelin sai pienemmän auttamisesta.
Neiti Kaarina Rautaleiviskä jakoi joka vuosi palkinnon. Tänä vuonna tittelin voitti Pikkunoita. Kaarina vei voittopalkintoa Pikkunoidalle.
Kop kop, koputti neiti Kaarina Rautaleiviskä Pikkunoidan kodin ovea.
Pikkunoita avasi oven.
– Päivää , tämäpä on yllätys, tule sisään, sanoi Pikkunoita.
– Kiitos, sanoi Kaarina Rautaleiviskä, ja astui sisälle.
Hän asetti palkintopaketin penkille, suoristi jakkupukunsa, otti ryhdikkään asennon ja aloitti juhlapuheen.
– Minulla on tavattoman suuri ilo ja kunnia tulla luoksenne ja luovuttaa Metsänvaltuuston puolesta tämän vuoden Vautsi vau- palkinto teille, neiti Pikkunoita, onneksi olkoon!
– Kiitos kiitos, en… tuota… siis… kiitos. Maistuisiko lasi mehua? Pikkunoita sopersi posket punehtuen. – Kiitos ehkäpä yksi lasillinen näin juhlan kunniaksi, mutta sitten minun on jouduttava takaisin, työt odottavat.
Neiti Kaarina Rautaleiviskä huitaisi lasin mehua kerralla suuhunsa ja kääntyi ympäri mennäkseen pois. –Vielä kerran, onneksi olkoon. sanoi hän, ja kiirehti pois.
– Avaa, avaa, äkkiä! Pipsa hoputti. – Joo, mäki haluun nähä, sanoi Pökä
Pikkunoita avasi varovasti paketin. Paketissa oli kolme pirtelöä.
Sana ”pirtelö” saa Pisan sekoamaan. Pipsa alkoi juosta ympäri keittiötä ja huusi PIRTELÖÄ, PIRTELÖÄ, PIRTELÖÄ!
Ei riittänyt lattialla juoksu. Kohta Pipsa juoksi hurjaa vauhtia pitkin seiniä
ja huusi vielä kovempaa. PIRTELÖÄ, PIRTELÖÄ, PIRTELÖÄ!
Ei riittänyy seinällä juoksu. Kohta Pipsa veteli ympäri keittiön kattoja, seiniä ja lattioita kuin surmanajaja Suuronen.
Kaikkialla kaikui PIRTELÖÄ, PIRTELÖÄ, PIRTELÖÄ!
Pikkunoita nosti mukit pöydälle. Jokainen sai oman pienen pirtelön.
Rutskutus kuului, kun ystävykset imivät ihanaa pirtelöä. Mutta liian nopeasti oli pirtelöt juotu.
– Melkein liian vähän oli pirtelöä tossa mun mukissa, sanoi Pökä.
– Joo, justku se alko maistuu kamalan hyvältä, niiskutti Pipsa.
Keittiön pöydän ympärillä oli hiljaista. Pikkunoita sai idean.
– Lähettäskö Ooppelilla lentelemään? kysyi hän.
– Mee sä vaan, ei mua huvita, sanoi Pipsa myrtsinä.
– Joo, lähetään vaan, mut mihi? kysyi Pökä.
– Maailman suurimpaan pirtelöbaariin, vastasi Pikkunoita hitaasti ja matalalla äänellä.
PIM… Jokin vilahti ulos. Se oli Pipsa. Pipsa on maailman nopein, jos kysymys on pirtelöstä. Pipsa oli ensimmäisenä Ooppelin selässä odottamassa muita.
Pikkunoita kiipesi ensimmäiseksi ohjaajan paikalle, ihan Ooopelin luutapään lähelle. Ooppeli lensi mieluummin luutapää edellä. Pikkunoidan takana oli Pipsan paikka ja Pökä oli perämies.
Ooppeli tärähti heti hyrisemään ja matka alkoi. OOOOUUUURRRR! ulvoi Ooppeli riemusta. Se kiihdytti yläviistoon kohti isoa pumpulipilveä.
Pian olivat ystävykset lähellä pilviä ja pysähtyivät.
– Miks me tähän pysähdyttiin, ei näy pirtelöbaaria, marmatti Pipsa. Pikkunoita hihitti niin hiljaa, etteivät muut kuulleet. Ja sanoi:
Nyt on aika, tehdä pikkutaika.
Aamun punapilvi, muutu mansikkapirtelöksi.
Päivän pumpulipilvi, muutu vaniljapirtelöksi.
Ja illan sinipilvi, muutu mustikkapirtelöksi.
Ja POKS, pilvet muuttuivat ihanaksi pirtelötaivaaksi.
– EI OO TOTTA huusi Pipsa ja halasi Pikkunoitaa.
– He he he hehe , aitsin makee taika, hekotti Pökä.
– No niin, hypätkää pilviin, sanoi Pikkunoita.
Siitä se alkoi… Lento ja liito pirtelötaivaassa.
Pökä mennä kauhoi jaloin ja käsin läpi pirtelöpilvien. Pilveen piirtyi valtamerilaivan potkurivana. Pikkunoita lenteli laajoilla kaarilla pilvien seassa.
Mutta Pirtelötaivaan Prinsessa oli Pipsa. Se kiihdytti vauhtia lentäen kädet sivulla siipinä, syöksyen sisään pilveen, tehden valtavia kaaria pirtelöpilven sisällä ja kohta tullen humahtaen ulos pilvestä.
Koko taivaan täytti Pipsan ilakoiva nauru ja huuto PIRTELÖÄ, PIRTELÖÄ, PIRTELÖÄ!
Koko päivän ystävykset lentelivät pirtelötaivaassa. Välillä leväten ja välillä leikkien. Ystävysten silmistä loisti aurinko.
Kotiintuloaika koitti. Ystävykset menivät väsyneinä koteihinsa. Arvaatko, mitä seuraa koko päivän ulkoilusta pirtelötaivaassa? No tietysti makoisat unet.
Lisää lukemista aiheesta
Lasten ja nuorten liikkumissuositus (UKK-instituutti)
Sinunkin kotiisi mahtuu kuntosali (Kir-Fix)
Hyötyliikunnalla vuosia elämään ja elämää vuosiin (Kir-Fix)
Lähteet
Mikko Puhakka
Nadia Ammouri
www.asikaiset.com
Tapio Erholtz
www.hmac.fi
Uusi suositus 7–17-vuotiaille: Vähintään tunti monipuolista liikkumista joka päivä, hiki pintaan ainakin kolmesti viikossa | Yle Uutiset | yle.fi
Lasten liikuntatutkimus paljastaa, että liikunta ei kiinnosta lapsia – Professori: “Jotain kummallista on käynnissä” | Yle Uutiset | yle.fi