1. Hikiliikunta ehkäisee pienten suonten tautia, joka aiheuttaa aivoinfarkteja ja muistisairautta

Mestarietsivä Hercule Poirot rakastaa pieniä harmaita aivosolujaan. Yhtä tärkeitä ovat pienet punaiset aivoverisuonet. Pienten suonten alue sijaitsee valkeassa aivoaineessa harmaan kuorikerroksen alla.

Pienten aivoverisuonien ahtautuminen eli pienten suonten tauti aiheuttaa noin neljänneksen aivoinfarkteista ja kymmenkertaistaa muistisairauksien riskin.

Pienten suonten tauti on salakavala. Aivoinfarktista kertoo usein vain hetkellinen kävelyvaikeus tai sekavuus. Myöskään tautiin liittyvä muistisairaus ei aiheita niinkään tapahtumien unohtamista kuten Alzheimerin tauti, vaan esim. tarkkaavaisuuden heikentymistä sekä tekemisen takeltelua kuten aloittamisen hidastumista.

• Kun liikut niin että pulssi kiihtyy, hengästyt ja hikoilet, pidät huolta pienistä aivoverisuonistasi ja ehkäiset pienten suonten tautia.
• Liikunta lisää verenkiertoa aivojen pienten suonten alueella, alentaa verenpainetta sekä parantaa sokeri- ja kolesterolitasapainoa.
• Liikunta estää jo todetun pienten suonten taudin etenemistä.

Kaikki liikunta edistää aivoterveyttä. Veren, hapen ja ravinteiden kulku tehostuu. Keho ja aivot sekä sen eri osat tekevät yhteistyötä.

Aivoterveyden kuningaslajeihin kuuluu tanssi. 

3. Kestävyysliikunta auttaa masennus- ja ahdistusoireisiin

Liikunnan on todettu vähentävän lieviä masennus- ja ahdistusoireita. Se voi tuoda helpotusta masennuksen aiheuttamiin aloitekyvyn, kiinnostuksen ja mielihyvän menetykseen.

Paljon liikkuvat näyttävät sairastuvan harvemmin masennukseen kuin vähän liikkuvat. He myös saavat mielihyvää arkisista toimista enemmän kuin vähemmän liikkuvat.

Tämä on kylläkin muna-kana-ongelma. Johtuuko masennus liikkumattomuudesta vai liikkumattomuus masennuksesta? Liikunnan vaikutuksista henkiseen puoleen ei tiedetä vielä paljoa.

• Masennuksesta kärsivät saattavat hyötyä säännöllisestä, ryhmässä tapahtuvasta kestävyysliikunnasta.
• Mitä raskaampaa ja useammin toistuvaa liikunta on, sitä paremmin se auttaa masennusoireisiin, mutta tehokkaimmasta liikuntamuodosta ei ole riittävästi tutkimusnäyttöä.
• Liikunta parantaa myös unen laatua, jolloin olo tuntuu energisemmältä.

Terve sielu terveessä ruumiissa. Liikunnalla saa terveemmän ruumiin – aineenvaihdunnasta luihin saakka.

5. Kestävyysliikunta pienentää kohonneen verenpaineen, kolesterolin ja sepelvaltimotaudin riskiä

Paljon liikkuvilla on alhaisempi verenpaine kuin vähän liikkuvilla, ja heillä esiintyy vähemmän kohonnutta verenpainetta. Iän myötä verenpaine pyrkii nousemaan.

Kohonnut verenpaine ja kolesteroli kuuluvat sepelvaltimotaudin riskitekijöihin. Kestävyysliikunta ehkäisee molempia.

• Kohonnut verenpaine alenee kohtuukuormitteisella kestävyysliikunnalla jo parissa kuukaudessa keskimäärin 8/5 mmHg (eli yläpaine 8 ja alapaine 5 yksikköä).
• Kohtalaisen kuormittava ja pitkäaikainen (vähintään 3 kk jatkuva) kestävyysliikunta parantaa kolesteroliarvoja. Hyvän kolesterolin määrä nousee ja huonon pienenee noin 5 %.
• Jo viikoittainen vähintään 275 kcal kuluttava määrä kestävyysliikuntaa vähentää sepelvaltimotaudin vaaraa. 75-kiloiselle henkilölle se tarkoittaa noin 5 km kävelyä tai juoksua.

Entäpä itse tuki- ja liikuntaelimet? Niille pätee Käytä tai menetä -sääntö.

7. Liikunta on nivelrikon paras hoito

Nivelrikko eli artroosi tarkoittaa nivelruston vähittäistä rappeutumista. Nivelrikkoa ei voi parantaa eikä täysin ehkäistäkään.

Tapaturmat ja erittäin suuri kuormitus kuitenkin altistavat nivelrikolle, kohtuullinen liikunta puolestaan edistää nivelrustojen terveyttä.

Nivelrikon oireita voidaan lievittää paljonkin. Paras hoito on liikunta. Se lievittää kipua ja ylläpitää nivelen toimintaa ja lihasvoimaa.

• Tehokkaan vaikutuksen tuo puoli tuntia kolme kertaa viikossa vähintään kolmen kuukauden ajan. Vain jatkuva harjoittelu tuo pysyviä vaikutuksia.
• Tutkimustulos: mitä useammin osallistuu ohjattuun aerobiseen harjoitteluun, sitä enemmän kipu vähenee.
• Alaraajojen kantavien nivelten nivelrikkoa potevalle suositellaan lihasvoimaa ja liikelaajuutta ylläpitävää liikuntaa. Tärkeää on treenata polven ja lonkan täyttä ojentumista.
• Hyviä lajeja ovat esimerkiksi kävely, pyöräily, hiihto, kuntosaliharjoittelu ja uinti.

Marraskuun 2022 blogissa haastattelimme Niina Kaurasta, joka on saanut polven nivelrikkokivut hallintaan monipuolisella liikunnalla. Lue blogi täältä

Erilaisten tukien käyttö voi vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä nivelrikossa. Kir-Fixin valikoimista löytyy paljon tukiratkaisuja nivelrikkoon – katso polvituet, peukalotuet ja muut tuotteet täältä

Entä jos ei lähdettäisi lenkille läskiä polttamaan, vaan turvaamaan tulevien vuosien elämänlaatu?

Olemme käyneet blogissa läpi muutamia varsin ikäviä sairauksia, joita voi ehkäistä liikunnalla. Puolikin tuntia liikuntaa päivässä voi riittää.

Jo noin kahden viikon säännöllinen liikunta vaikuttaa näin:

• Stressi, lievät masennusoireet ja ahdistus voivat lievittyä.
• Uni saattaa pidentyä ja sisältää vähemmän katkoja.
• Lihasten suorituskyky parantuu, kun hermoimpulssit tehostuvat.
• Tasapaino, ketteryys ja koordinaatio kehittyvät.
• Tuki- ja liikuntaelimistön kivut lievittyvät.

Liikunnan ei tarvitse olla pahanmakuinen lääke, vaan elämän sokeri.

Kokeile ja löydä tänä vuonna rakkain lajisi, joka tuo sinulle terveyttä, hauskoja hetkiä ja pitkää ikää.

Tilaa Kir-Fixin liikuntakalenterin 2023 ja vietä hauska ja innostava liikuntavuosi!