0

Vuoden Suuri Terveysprojekti – Jalat edellä onneen?

Kirjoittaja: Jupe Tuomola on 54-vuotias media-alan monitoimimies, tv-tuottaja ja käsikirjoittaja, radion tekijä, esiintyjä ja toimittaja.
 
Tuomolalla todettiin alkava nivelrikko varpaassa ja polvissa vuonna 2023 ja se on edennyt lievästä liikesärystä suhteelliseen nopeasti voimakkaaseen ja elämää haittaavaan leposärkyyn. Tässä blogissa Tuomola avaa suorasanaisesti elämäänsä nivelrikon kanssa, jakaa omia kokemuksiaan ja vinkkejään sairauden hoidossa ja esittelee apuvälineitä, joiden avulla elämä vaivan kanssa helpottuu.
 
Ennen kaikkea blogi on vuoden mittainen matka, jossa seurataan Tuomolan Suurta terveysprojektia, eli sitä miten nivelrikon kanssa voi ravinnon, apuvälineiden ja erilaisten liikuntamuotojen avulla selvitä ja päästä jopa oman elämänsä huippukuntoon. Keski-ikäisenä, nuorena tai varttuneempana, mahdollisuuksien mukaan lääkkeitä välttäen. Terveys edellä, vielä kirurgin veistä väistäen!
 

Jalat edellä onneen?

Kun aloitin kesäkuussa tämän blogin kirjoittamisen, niin lupasin etsiä ja kokeilla erilaisia liikuntatapoja, apuvälineitä ja muita hoitomuotoja, joiden avulla nivelrikkoa voisi hoitaa itse ja/tai ammattilaisten auttamana. Nyt lukemasi on järjestyksessä neljäs kirjoitus, ja tähän asti olen pääasiassa esitellyt  – muun hölinän siivittämänä –  oireita ja taudinkuvaa mahdollisesti helpottavia liikuntamuotoja uinnista kuntosaliharjoitteluun. 

Ensimmäisessä blogissani kerroin ajasta neljän vuoden takaa, kun ensimmäisen kerran aloin huomata oireita jaloissani. Näiden huomioiden pohjalta syntyi aihe tälle blogille, ja tätä myötä muutamassa seuraavassa kirjoituksessa siirrytään vaiheeseen, jossa apuvälineiden ja liikunnan tueksi esitellään ammattilaisten tarjoamia apukeinoja. 

Kesäkuun blogista:

“Keväällä 2021 lenkillä ollessani aloin tuntea kipua vasemman ukkovarpaani nivelessä. Kipu oli ensin lievähköä ja tuntui vain liikkuessa. Vähitellen se alkoi tuntua enemmän. Ja enemmän. Vielä enemmän. Suomalaiseen tyyliin en mennyt lääkäriin vaan ostin uudet lenkkitossut ajatellen, että pari vuotta vanhat ovat tallautuneet jo siihen kuntoon, että kivun juurisyy löytyy niistä.”

Kiinnitetään huomio siis jalkoihin ja niiden asuttamiin yksiöihin, eli kenkiin. Oikealla kenkävalinnalla, jalkojen itsehoidolla ja tarvittaessa ammattilaisen tekemällä tutkimuksella ja hoidolla on vaikutuksensa nivelrikossa, mutta yhtä lailla monissa muissa alaraajojen sairauksissa tai niiden ehkäisemisessä.

Marssin siis lättätennareissani tapaamaan jalkaterapeutti Anu Lehtimäkeä, joka myös palvelee asiakkaita Kir-Fixin liikkeessä Vantaalla. Ennen kuin käydään Anun kanssa jalkojeni kimppuun, niin kerrotaan, että jalkojenhoito ihan ylipäätäänkin kannattaa, mutta hoitajia on montaa eri tasoa. Missään niissä ei ole mitään vikaa, mutta perusjalkahoitoa vaativampaan klabbi-analyysiin kykenee parhaiten alan ammattitutkinnon suorittanut jalkaterapeutti.

(Jalkaterapeutin AMK-tutkinto, ammattitutkinto – Jalkaterapeutti auttaa ihmisiä, joilla on jalkoihin vaikuttavia sairauksia. Ihmisiä kuten diabeetikot tai reumaatikot, joilla esim. kynsien leikkaus yms. tietynlaiset hoitotoimenpiteet ovat tärkeitä suorittaa oikein. Jalkaterapeutti voi olla esim haavatiimin jäsen hoitotiimissä silloin kun tarvitaan asiantuntemusta jalkoihin liittyvien vammojen hoidossa. Jalkaterapeutit kartoittavat myös asiakkaan tuntotilannetta jaloissa. Känsien ja virheasentojen hoito on myös osa terapeutin työnkuvaa).

Kenkää huonoille kengille!

Istun tuolissa ja katson säälien jalkojeni juuressa tutkimustyötään suorittavaa Anua, joka joutuu työn puolesta koskettelemaan hikisukkiani. Onneksi sentään kävin suihkussa ja vaihdoin sukat. Tällä käynnillä keskitytään polven sijasta enemmän nivelrikosta oireilevaan ukkovarpaani tyveen. Käymme läpi muutamia yksinkertaiselta kuulostavia liikesarjoja, jotka eivät suoritettuna ole aluksi ihan niin yksinkertaisia, mutta Anun opastuksella onnistun ne läpi vetämään (kts. kuvat alla)

Liike on osuvasti nimeltään ”kuppiliike”. Aluksi jalkaterä on maassa tasaisesti.

Pyri nostamaan jalan poikittaiskaaren keskikohtaa, eli kohtaa keskeltä varpaiden tyviä ylöspäin (oranssi nuoli) samalla lyhentäen isovarpaan tyven ja kantapään väliä, jolloin myös pitkittäiskaari nousee (oranssi kaariviiva). Tämä pitäisi pystyä tekemään varpaat rentona ja suorana!

Etukäteen ajattelin että esimerkiksi jalkapohjan “kupiksi” muodostavan liikkeen suorittaminen sattuisi, koska ylipäätään jokainen liike jossa varpaani taipuu, sattuu. Mutta tässäpä varvas ei taivukaan kun liikkeen suorittaa oikein. Ja silti se kohdistuu oikeaan paikkaan. Aivan erinomainen liike myös istumatyötä tekeville ihmisille tai vaikka sohvaperunoille, koska “treeniä” voi tehdä hyvin pienellä rasituksella työn tai tv-ruudun tuijottamisen ohessa. Erilaisista liikesarjoista ja hoidoista kannattaa ilman muuta itse konsultoida jalkaterapeuttia, koska tässä tekstissä on mahdotonta antaa kattavaa esitystä niistä. Etenkin kun vaivoja on erilaisia.

Kir-Fixiltä löytyi tähänkin tilanteeseen nopea apu. DonJoy Aircast Actytoe Lift poikittaiskaaren tuki kohottaa jalkaterän poikittaiskaarta ja mahtuu kenkään kuin kenkään. Jalkaterää pitää jaksaa treenata useampi viikkoja tai kuukausia, joten tämä tuki auttaa kunnes treeni puree!

Siirrytään siis kenkiin. Itsehän en mikään kenkäfriikki ole ja kaapissa ei ole pariakaan Sinkkuelämän Carrien suosimien “manoloblahnikeiden” tai “jimmychoon” miesversioita. Sen sijaan linttaan astuttuja tennareita löytyy seitsemän paria ja viisi paria maihareita. 

Anu ei suoraan tuomitse näitäkään. Vastoin yleistä käsitystä se kallein terveyskenkä ei välttämättä ole aina paras vaihtoehto. Toki se voi ollakin, mutta jalkaterapeutti antaa yksinkertaisen ohjeen; Paras kenkä sinulle on se joka tuntuu parhaalta jalassa. Ja mielellään hetken käytön jälkeenkin. Kengän pääasiallinen tehtävä on suojata jalkaa ja mahdollistaa liike sujuvasti ja kivutta. Eli ei se kenkä itsessään, vaan se että SILLÄ PYSTYY LIIKKUMAAN. Liike on lääke – sitä tässäkin blogissa yritän kyllästymiseen asti tuoda esiin.

Toki kengässä ja askeltamisessa on tärkeää se miten astuu ja myös se, millainen vaimennus kengässä on. Nivelrikkoisessa raajassa niveleen kohdistuvan iskun vaimentaminen on tärkeää. Linttaan astutut, lättäpohja-tennarit vaimentavat ainoastaan mahdollisuuden trendikkyyteen. En ole tennareistakaan tyystin valmis luopumaan, mutta aion myös tepastella kenkäliikkeeseen, josta saan kunnon tossut päivittäiseen käyttöön.

Jalkahoito tai jalkaterapeutin vastaanotolla käynti eivät ole nivelrikkoiselle ehkä välttämättömyyksiä, mutta hyvää apua niistä voi saada. Erilaiset liikeharjoitukset, jalan asennon ja askeltamisen tutkiminen ja oikea kenkävalinta voivat olla hyvänä apuna taistelussa tautia vastaan.

Seuraavissa blogeissa jatketaan asiantuntijoiden tapaamista ja käydään kuulemassa ja testaamassa mm. CTN -kylmähoidon tarjoamat mahdollisuudet sairauden hoidossa ja fysioterapeuttikin saa vuoronsa vielä ennen kuin minulle joululahjaksi pakataan apuvälineitä 😉

 

Jupen käyttämät Kir-Fix tuet ja muut apuvälineet:

Nivelrikko pähkinänkuoressa

Nivelrikko (artroosi, osteoartriitti) on ihmisen yleisin nivelsairaus. Eniten sitä esiintyy ukkovarpaiden tyvinivelissä, sormien kärkinivelissä ja selkärangan nivelissä. Suurimmat terveydelliset ja taloudelliset haitat aiheutuvat lonkan ja polven nivelrikosta. Nivelrikkoa todetaan lähes kaikilla eläkeikäisillä, mutta sitä esiintyy suhteellisen paljon myös nuoremmilla.
 
Vanhenemisen lisäksi isojen nivelten nivelrikolle altistavia tekijöitä ovat raskas työ, niveliä kuormittava urheilu, ylipaino, nivelten vammat ja tulehdukset sekä perinnöllinen taipumus. Väestön lihominen on merkittävä syy nivelrikon yleistymiselle.
 
Varhaisvaiheessa nivelrikon tärkein oire on kipu, joka on pahinta levon jälkeen liikkeelle lähtiessä (starttikipu).Nivelrikko pahenee hitaasti vuosien mittaan. Alkuvaiheessa oireet helpottuvat yleensä levolla, mutta nivelrikon edetessä ilmaantuu usein jopa hyvinkin voimakasta leposärkyä.
 
Nivelrikkoa ei voida parantaa, vaan tavoitteena ovat kivun lievittäminen, toiminnan säilyttäminen ja nivelrikon pahenemisen estäminen. Tähän on monenlaisia keinoja lääkehoidosta ja paikallisvalmisteista luontaistuotteisiin ja painon pudottamisesta erilaisiin liikuntamuotoihin ja liikkumista helpottaviin apuvälineisiin. Viimeisenä keinona on tekonivelleikkaus, mutta ennen sitä voi tehdä paljon ja jopa selvitä ilman sitä.
 
(lähde: Suomen Reumaliitto)