Masennus on näkymätön sairaus, joka kulkee usein hiljaa rinnallamme. Tämä blogi on nimimerkki Voittajan kertomus siitä, miltä masennus voi tuntua, mitä sen kanssa eläminen vaatii ja miten siitä voi selvitä.
Blogitekstiä kommentoi kirjoituksen lopussa asiantuntijan roolissa: Jami Kinnunen, keihäänheittäjä ja psykiatrisen hoitotyön opiskelija.
Miten voi selittää, ettei mikään tunnu miltään?
Masennus ei aina näy ulospäin. Moni osaa hymyillä, hoitaa velvollisuudet ja pitää arjen kasassa, vaikka sisällä myrskyää. Masennus hiipii hiljaa, ottaa tilaa ajatuksista ja valtaa lopulta kehon ja mielen. Tiedän sen, koska olen kokenut sen kahdesti. “Möykky” puristaa rintaa, eikä kukaan sitä näe tai kuule. Vain sinä itse tunnet sen fyysisesti. Mitään muuta et enää tunnekaan.
Masennuksen ensimmäinen kierros
Ensimmäinen masennukseni kesti vuosia. Olin yksinhuoltaja, väsynyt ja epävarma. Elin ilman ADHD-diagnoosia, joka selittäisi miksi tunsin jatkuvasti olevani vääränlainen. Esikoiseni koulunkäynti oli haastavaa ja sain syyt niskoilleni, että minä olin epäonnistunut äiti. Lopulta lapseni muutti isälleen. Se oli vaikein mutta rohkein tekoni, joka pelasti meidät molemmat. Lähdin ulkomaille töihin hevostallille. Siellä palauduin. Palattuani Suomeen sain työpaikan, jossa minuun uskottiin. Löysin urheilun ja tavoitteellisuuden. Menin terapiaan. Terapeuttini sanoi: “Sinä et tarvitse terapiaa, sillä urheilu on sinun terapiasi.” Hän oli oikeassa. Kilpaurheilu antoi elämälle rakenteen ja merkityksen. Poikani palasi luokseni. Aloimme yhdessä rakentaa uutta arkea. Meille molemmille diagnosoitiin ADHD. Se selkeytti paljon ja ymmärsin, että en ollut rikki, vaan että hoitamattomat piirteet olivat ohjanneet koko elämääni.
Ylikunto ja kun liikunta muuttuu itsensä satuttamiseksi.
Masennus vei kyvyn tunnistaa, milloin satutan itseäni, vaikka luulen tekeväni itselleni hyvää. Masennus, paniikkihäiriöt ja epävarmuus muiden ajatuksista vaikuttivat vahvasti myös urheiluun. Liikunnasta tuli keino paeta pahaa oloa. Masennus ei antanut minun tunnistaa “hyvää” ja “huonoa” liikuntaa toisistaan. Kun en tuntenut mitään, rasitin itseäni liikaa. Treenasin puolimaratonille, ohjasin ryhmäliikuntaa, ulkoilutin koiraa ja tein fyysistä työtä. Kehoni antoi merkkejä mm. jalat puutuivat. Välillä kipu oli sietämätöntä mutten välittänyt. Ylikunto oli todellinen. Palautuminen puuttui, keho huusi apua. Masennuksen muokkaama minäkuva sai minut uskomaan, etten ansaitse lepoa. Tasapainon etsiminen vei vuosia, mutta siitä tuli tärkein oppini: Liikunnan pitää tukea hyvinvointia, ei rikkoa sitä.
Masennus palaa, mitä sitten tapahtuu?
Kymmenen vuotta myöhemmin masennus palasi. Muutimme uudelle paikkakunnalle, ja tuttu ympäristö jäi taakse. Sain työn, jonka piti olla minulle uusi alku. Murheekseni työsuhde purettiin koeajan jälkeen. Parisuhde alkoi horjua, paniikkikohtaukset palasivat, en pystynyt nukkumaan, en syömään, en ajattelemaan, enkä tekemään minkäänlaisia päätöksiä tai asettamaan tavoitteita, jotka olivat minulle tärkeitä rutiineja. Vaikka olin mennyt naimisiin, en ollut onnellinen. Kaikki tuntui sietämättömältä. Silloin päätin, että minä itse olen tärkein. Aloitin lyhytterapian ja otin käyttöön aiemmin oppimani keinot, jotka olivat liikunta, suunnitelmallisuus, läsnäolo sekä avunpyynnöt. Masennus ei ollut enää uusi “tuttavuus”, vaan tällä kertaa tiesin, miten sitä voi hallita.
Oivalluksia ja elämän oppeja
Terapiassa ja urheilussa opin, että lepo, liikunta ja ravinto, ovat koko elämän perusta. Opin, että keho ja mieli eivät ole erillisiä. Kun mieli sairastuu, myös keho oireilee. Opin myös sen, että en ole yksin masennukseni kanssa. Meitä on monia, jotka kamppailemme mielenterveyden kanssa. Jaamme saman tunteen ja voimme olla toinen toisillemme tuki. Lyhytterapia on auttanut tarkkailemaan tunteitani ja reaktioitani. Tämä blogikirjoituskin syntyi sen avulla. Aluksi en tiennyt, miten tuon omat kokemukseni muiden luettavaksi. Mutta sanat alkoivat virrata. Ne syntyivät vuosien kokemuksista, kivusta ja selviytymisestä.
Viesti sinulle, joka luet kirjoitustani
Jos olet väsynyt, surullinen, ahdistunut, kuuntele itseäsi. Pienikin muutos jaksamisessa on merkki, että sinä kaipaat huomiota. Älä vähättele oloasi. Rakasta itseäsi enemmän kuin ketään muuta, se on vahvinta rakkautta myös muita kohtaan. Vaadi läheisiäsi kuuntelemaan, kun sinusta tuntuu, että tarvitset heidän tukeaan. Etsi joku, jolle puhua ja kerro kaikki rehellisesti ulos myös pienetkin asiat. Masennus ei ole sinun vikasi. Et ole heikko. Sinä olet ihminen, joka tarvitsee tukea ja tilaa voidakseen hyvin. Hengitä, tunne jokainen tunne, joka sinulla on ja päästä se sitten lähtemään. Kohtaa jokainen ajatus ja laske siitä irti. Kun vihdoin alat tuntea, ota se avosylin vastaan ja iloitse siitä, sillä siitä tiedät, että olet alkanut kulkea kohti toipumista <3
Yksi huono ajanjakso ei ole loppuelämä.
Nimimerkki ”Voittaja”
Vieraskynä: Jami Kinnunen – urheilija ja psykiatrisen hoitotyön opiskelija
Olemme tottuneet siihen, että sairaus näkyy kehossa. Tulee vatsatautia, flunssaa tai lihaskipuja. Lepäämme, venyttelemme ja joskus otamme särkylääkkeen, tietäen että pian olo helpottuu. Mutta mieli voi sairastua myös. Mielen toipuminen on kokonaisvaltaisempi prosessi, joka vaatii kärsivällisyyttä, tukea ja aikaa.
Jokaisen mieli voi joskus mennä solmuun. Hyvät ja huonot tunteet ovat osa elämäämme. Mielen hyvinvointi on laaja ja yksilöllinen kokonaisuus. Se voi rakentua ihmissuhteista, levosta, liikunnasta tai merkityksellisistä asioista. Ja joskus ne samat asiat, jotka tukevat hyvinvointia, voivat myös väärin käytettyinä viedä sitä pois.
Masennus on yleinen mielenterveyden häiriö ja noin 6 % suomalaisista sairastaa sitä parhaillaan, mutta todellinen luku on todennäköisesti suurempi. Masennus ei ole vain “huono päivä”, vaan tila, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti toimintakykyyn, ajatuksiin, tunteisiin, uneen ja jopa kehoon. Keholliset oireet flunssakierteet, kivut ja väsymys voivat olla osa masennusta. Moni ei edes huomaa olevansa masentunut, ennen kuin läheiset sen huomaavat.
Masennus jaetaan lievään, keskivaikeaan, vaikeaan ja psykoottiseen masennukseen. Jokainen niistä vaatii omanlaistaan hoitoa. Itsehoito on tärkeää: Rutiineista kiinni pitäminen, liikkuminen ja sosiaalisten yhteyksien ylläpito, mutta aina ne eivät yksin riitä. Jos oireet pahenevat, on tärkeää hakeutua ammattilaisen puheille. Apua saa matalalla kynnyksellä terveyskeskuksista, kouluterveydenhuollosta tai vaikka puhelimitse mm. Mieli RY:n nettisivujen kautta: Masennus – MIELI ry
Liikunta on tehokas itsehoitokeino, mutta vain silloin kun se tukee hyvinvointia. Masennus voi vääristää minäkuvaa ja muuttaa liikunnan itseensä kohdistuvaksi rankaisemiseksi. Silloin ilo katoaa ja suorittaminen ottaa vallan. Ylikunto, kipu ja väsymys kertovat, että nyt mennään väärään suuntaan.
Masennuksen hoidossa on tärkeää oppia suhtautumaan itseensä armollisesti, se on usein vaikeampaa kuin yksikään treeni. Työskentelen psykiatrisella osastolla ja opiskelen psykiatriseksi sairaanhoitajaksi. Olen nuoresta iästäni huolimatta nähnyt paljon eri-ikäisiä, eri vaikeusasteen mielenterveyden häiriöitä. Psykiatria on oma maailmansa ja se vaatii työntekijöiltään paljon. Mutta samalla se antaa mahdollisuuden kohdata ihminen aidosti.
Tämä blogin potilastarina on rehellinen, rohkea ja täynnä kokemuksen ääntä. Me tarvitsemme tällaisia kirjoituksia, jotta ymmärrys kasvaa, stigma vähenee ja yhä useampi uskaltaa hakea apua ajoissa. Myös itse olen paininut oman mieleni kanssa ja käynyt psykologilla vuodesta 2013. Nykyään tiedän, mitkä asiat tukevat omaa hyvinvointiani ja pidän niistä kiinni. Lopuksi haluan sanoa tämän: Älä koskaan tuomitse ihmistä kuoren perusteella. Kukaan ei voi tietää, mitä pinnan alla on. Tunteet ja ajatukset voivat olla täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä ulospäin näkyy. Ole lempeä itsellesi ja muille!
Lähteet
Masennustila eli depressio – Terveyskirjasto 2022
Masennustilojen hoidossa käytettävät lääkkeet – Terveyskirjasto 2023
Lue lisää liikunnan, unen ja ruokavalion vaikutuksesta masennuksen itsehoidossa.
Terve efektikoko terveessä ruumissa: https://www.laakarilehti.fi/mielipide/terve-efektikoko-terveessa-ruumiissa/?public=5b818c277edba3b71b92a94010f11a11
Ruokavalio voi tukea mielenterveyden ehkäisyä ja hoitoa: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/ruokavalio-voi-tukea-mielenterveyden-hairioiden-ehkaisya-ja-hoitoa
Mielenterveys ja arjen taidot – univaje heikentää terveyttä ja mielialaa: https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/palauttava-uni/univaje-heikentaa-terveytta-ja-mielialaa
